Browsing: Toimittajia

Kauhun tasapaino ja miksi sitä pitäisi välttää?

Kirjoitin viime viikolla ajatuksia siitä, miksi kannattaa käyttää pieniä IT/Digi-toimijoita projekteissa jotka edellyttävät edelläkävijyyttä ja erottumista. Sain rutkasti palautetta ja suurin osa palautteesta oli varsin mukavaa. Kiitos siitä. Mutta muutama kommentti sai minut miettimään. Olisi ehkä sittenkin pitänyt kirjoittaa vielä pari riviä enemmän. Ajattelin että eihän kukaan itsestäänselvyyksiä halua lukea, mutta näemmä.. näemmä.. Otetaanpa siis pieni kertaus. Jotta ymmärrät mistä tässä on puhe kannattaa vilkaista kirjoitelma, löydät sen täältä.

Kommentit joita en käsittänyt olivat mallia ‘helppoahan sitä on ison asiakkaan rutistaa pieni toimittaja ja pakottaa tekemään mitä ylivoimainen asiakas haluaa’. Siis haloo? Mitä mahtaa asua kommentin kirjoittajan aivokopassa? Se pointti pienen käyttämisessä oli saada teetettyä jotain sellaista millä erottuu kilpailijoista. Joka siis jo määritelmänsä mukaisesti on sellaista mitä itse et osaa piirtää fläpille. Paino sillä, että ‘mitä itse et osaa piirtää fläpille’.

Isolla ja pienellä on iso ero

Se mikä jäi lukijan itsensä ymmärrettäväksi oli se, että erilaisia toimittajia pitää johtaa eri tavalla. Pientä toimijaa pitää ohjata niin, että ne vahvuudet joita siltä haetaan pääsevät esille. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että toimittajalle pitää antaa liikkumavaraa projektissa. Jos haluat jotain uutta, sinun pitää antaa toimittajan keksiä jotain uutta.

Ostetettaessa tiukasti määriteltyä kokonaisuutta isolta toimittajalta on prosessi toisenlainen. Silloin kannattaa edetä normaalilla määritys-tarjouspyyntö-tarjous-sopimus-projekti-tarkennus-jne jne. reitillä. Tylsää, mutta useimmiten ennustettavaa. Käytännössä tätä mallia käytetään reaalimaailmassa niissäkin tilanteissa, joissa varsinainen systeemityö tehdään iteratiivisella tai sitä muistuttavalla tavalla. Isot projektit kannattaa AINA pilkkoa pieniksi vaiheiksi tai vähintäänkin virstanpylväillä erottaa eri kokonaisuudet. Ja isoista jutuista joudut kuitenkin tekemään sopimukset joissa on jonkinlainen toimituskokonaisuuden kuvaus. Jolloin jokaisessa projektissa päädytään jonkinasteiseen vesiputousmalliin, vaikka kuinka tekisi kipeää.

Projektinjohtoon tulen palaamaan projektinjohtoon myöhemmin. Se on niin tärkeä alue, että se ansaitsee oman kirjoituskokonaisuuden. Stay tuned (tai voihan sitä subscribe-nappulaakin käyttää).

Kauhun tasapaino on pahasta

Tässä päästäänkin sitten siihen pihviin. Pienen toimittajan kanssa pitää löytää sellainen toimintamalli jossa pienen edut pääsevät esille. Se tarkoittaa sitä, että sinun, asiakkaan, ei pidä kuristaa toimittajaa johonkin tiettyyn muottiin. Alunperinkin halusit jotain uutta. Jos ostat pieneltä samalla tapaa kuin mastodontilta et saa mitään uutta. Saat pienen mastodontin. Et voittanut.

Tärkeintä tässä on se, että kummankin osapuolen pitää päästä voittamaan. Ja jos pakotat pienen toimimaan kuin ison et voita. Ja ei yleensä pienikään. Eli ajattelemasi hieno win-win-asetelma muuttuu lose-lose:ksi. Tässä on mukana myös vanha viisaus vallan ja vastuun suhteesta. Jos kumppanilla ei ole valtaa, ei ole heillä myöskään vastuuta.

Ihan konkreettisesti kannattaa ainakin harkita seuraavia keinoja:

  • Anna kumppanille liikkumavaraa, odota heiltä omatoimisuutta
  • Toteumaperustainen veloitus tai sitten tavoitehinta (+ porkkanat)
  • Älä speksaa projektia tiukasti, anna toimittajan loistaa
  • Projektipalkkiot, sidottuna johonkin asiaan jota tavoittelet (näkyvyys, nopeus, …)
  • Tarjoa koko koneistosi tuki projektin tuloksien levittämiseen julkisuuteen
  • Referenssioikeus, toki tekstit tarkistaen kuten yleensä

Jos et edelläolevaa listaa ymmärrä, niin älä murehdi, kysy kokeneemmalta kaveriltasi. Aina kannattaa kysyä kaverilta. Kannattaa lisäksi muistaa se edellisen kirjoitelman huomio projektien pitämisestä pienenä. Tässäkin tilanteessa kannattaa varautua mahdolliseen epäonnistumiseen. Joten jotta et saa pahasti näpeillesi kannattaa pitää epäonnistuminen pienenä.

Bottomline

Anna pienelle toimittajalle liikkumavaraa, hyödynnä niitä hyviä ideoita ja apinan raivoa ongelmanratkaisussa. Vältä kauhun tasapainoa, sinulle riittää hyvin pelkkä tasapaino. Ja ihan oikeasti kannattaa käyttää sitä maalaisjärkeä.

{ Comments are closed }

Pienet donkkaa tykimmin, ainakin verkkoratkaisuissa

IT-alalla on paljon toimijoita. On isoja, pieniä, innokkaita, ei niin innokkaita jne. Tässä yhteydessä tarkoittaen IT/Media/Digi-alan palvelutoimittajia. Kaverit kyselee minulta viikottain millaisten toimittajien kanssa kannattaa asioida. Hommaan ei ole yksiselitteistä vastausta, käytännössä ainoa oikea vastaus on, että se riippuu. Ensinnäkin, siitä mitä olet ostamassa, mihin tarkoitukseen ja millaista yritystä itse edustat. Tämä tiivistelmä on jälleen kirjoitettu isohkon yrityksen CIO:n perspektiivistä.

Mitä haluat saavuttaa?

Kannattaa muistaa vanha IT-perustaisten palvelujen rakentamisen perusidea. Jos haluat erottua niin tee jotain muuta kuin kilpailijasi.  Ja kääntäen, jos haluat toimia todella tehokkaasti tee sitä mitä tehokkain kilpailijasi tekee mutta vielä tehokkaammin. Otetaan muutama esimerkki. Jos haluat rakentaa vaikkapa verkkosivun jolla pystyt hämmästyttämään asiakkaasi et varmaankaan kopioi sitä kilpailijoiltasi. Jos olisi tekemässä uutta sosiaalisen median ylivertaista superkurko-sivustoa et todennäköisesti kopioi Facebookkia. Sinun pitää haluta jotain erilaista. Ja sitten toisesta suunnasta, jos haluat rakentaa mahtavan tuotannonohjausjärjestelmän et todennäköisesti pysty kilpailemaan vaikkapa SAP:n kanssa (tähän olisi kyllä pakko lisätä että SAP:sta ollaan todella montaa mieltä, minäkin olen… mä epäilen että olen ollut vähän liian kauan alalla).

Ja tästä päästäänkin aiheeseen. Eli jos haluat jotain ainutkertaista, osta sieltä missä tehdään ainutkertaista. Varsinkin verkkoratkaisuissa. Jos haluat rakentaa palvelun joka erottuu ja syntyy nopeasti käytä sellaista taloa joka tekee niitä. Minun kokemukseni näissä on se, että mitä pienempi sitä parempi ja kääntäen mitä isompi sitä löysempi. Pieni, ketterä toimija panostaa hankkeeseen aivan eri tavalla kuin iso toimija. Se johtuu yksinkertaisesti siitä, että pienelle toimijalle Sinun merkityksesi on huomattavasti suurempi kuin isolle. Ison toimijan rattaissa se, että Sinä haluat jotain ainutkertaista muuttuu todennäköisesti pienehköksi projektiksi joka on yhtenä rivinä projektiportfolio-raportissa. Jos sielläkään. Harvassa ovat ne tapaukset joissa iso IT-toimija on saanut aikaiseksi edes keskinkertaisen verkkoratkaisun. Yleensä projekti karkaa käsistä ja kustannukset siirtyvät uudelle kymmenluvulle. Ja lopputulemana on tylsä, toimimaton kökkötraktori.

Pienet haluavat näkyvyyttä ja mikä sen parempi keino kuin isohkon toimijan kyljessä tehdä jotain ainutkertaista. Toki poikkeuksiakin on, minullekin on sattunut yksi pienempi toimija joka sössi projektinsa komeasti. Poikkeus kaiketi vahvistaa säännön ja todella monet kerrat minulla on ollut ilo seurata uskomatonta apinan raivoa jolla pieni toimittaja panee kaikkensa peliin saadakseen aikaiseksi sellaisia ratkaisuja jotka luovat jotain aivan uutta. Pieni toimija taas taivuttaa millaisen ratakiskon tahansa saadakseen Sinun referenssisi hyvään kuntoon. Jolloin Sinäkin hyödyt. Win-Win. Pieneen toimijaan liittyy riski, mutta jos pidät projektin pienenä ja pyrit lyhyisiin projekteihin joiden tuloksen ylläpitoa voit ostaa monelta toimijalta selviät tästäkin. Muista toki, että sopimusteknisesti pitää varautua siihen tilanteeseen, että ratkaisun ylläpito on siirrettävä toisaalle. Ystävällinen lakimies auttaa tässäkin.

Sitten on vielä pakko lisätä yksi juttu joka ei ole aivan poliittisesti korrekti. Ihmiset on erilaisia. Iso toimija saattaa tuntua työntekijälle turvallisemmalta ja siten houkutella turvallisuusorientoituvia asiantuntijoita. Ja kääntäen pieni toimija taas voi houkutella ihmisiä jotka ovat kykeneviä ottamaan riskejä. Ja tämä on oikeasti hyvä juttu. Tämä johtaa siihen, että hyvällä tuurilla pienen toimijan tuotos on kunnianhimoisempi kuin ison toimijan. Jonka ihmiset pelaavat varman päälle ja välttävät turhia riskejä. Kannattaa kuitenkin muistaa että pienellä toimijalla ylikorostuu yhden ihmisen osaaminen.

Mitä olet ostamassa ja mihin?

Sitten siitä, että mitä ostat. Jos haluat ostaa sellaista palvelua jossa vakaus ja tasainen kehittyminen ratkaisee niin älä valitse pientä toimijaa. Äläkä edes keskisuurta. Tämä pätee varsinkin silloin kun haetaan perus-perus-palveluja. Kuten ERP:t, teleoperaattoripalvelut jne jne. Näissä pienen tai keskisuuren toimijan kituminen herättää vain myötähäpeää. Näissä jyrää se, että toimijan pitää pystyä investoimaan perustoimintaan sekä kehittämään ratkaisuja joilla kokonaisuutta voi hallinnoida. Pienellä operaattorilla ei ole mitään lisäarvoa jolla se voisi tarjota 10Mb yhteyden paremmin kuin isompi. Pieni operaattori todennäköisesti ei pysty tarjoamaan raportointia tai palvelunhallintaa. Ja pahimmillaan toimittaja kellahtaa konkurssiin kun riittävän iso joukko asiakkaita lähtee pois jättäen investoinnit hyödyttömiksi. Minulle on sattunut matkan varrelle mm. tapaus jossa toimitettiin pienehkön ohjelmistotoimitajan ERP-ratkaisua. Toimittaja oli mennyt konkurssiin jo kahdesti projektin kuluessa ja kolmas konkka häämötti. Onnetonta kitumista. Onneksi siihenkin löytyi ratkaisu. Tosin ratkaisuun ei sisältynyt alkuperäistä toimittajaa. Kaikki arvat eivät voita.

Bottomline

Osta pieneltä, innostuneelta talolta pieniä, erottautumista tukevia ratkaisuja. Ja toisinpäin, isoilta vakautta ja pitkän kaaren kehittämistä.

Jk. Kaikessa, aina ja kaikkialla kannattaa aina kysyä kaverilta. Voit saada hyviä ideoita innostavista toimijoista. Hyvää tarinaa onnistuneesta projektista on ilo kertoa eteenpäin ja kysyvä ei yleensä tieltä eksy.

Jk2. Kirjoitin tähän juttuun jatko-osan.

{ Comments are closed }

Myymisestä, jälleen…


Olen jo pariin kertaan kirjoittanut myymisen jalosta taidosta (kts. vaikka tämä ja tämä). Tai oikeastaan sen puutteesta. Kun on myymisen kohteena pääsee aivan liian usein kokemaan sellaista myymisen taitoa että siitä tekee mieli kertoa muillekin. Alla on tiivistelmä eräästä intomielisestä myyntipuhelusta jonka kohteeksi pääsin perjantaina. Soittaja oli tavoitellut jo lukuisia kertoja ja aloin epäillä että hänellä olisi jotain ihan oikeaa asiaa.

reiska : Mitenkäs päivä on mennyt ja puhunko IT-asioista päättävän tahon kanssa?
minä : Jep, tässä sitä ollaan
reiska : Meillä ACNE Oy:ssä ollaan panostettu SAP-ratkaisujen kehittämiseen ja niiden raportointiratkaisujen tuottamiseen kriittisiin liiketoimintatarpeisiin ja niiden täyttämiseen koska ne on tosi tärkeitä varsinkin teidänkaltaisille alan ammattilaisille joiden aika on tosi tärkeää ja <blaah blaah> ja siksi me haluttaisiin tavata teidät.
minä : Jaa, meillä ei ole SAP-ratkaisuja käytössä
reiska : Hmm.. No ei se haittaa, meidän ratkaisuja voidaan käyttää myös muidenkin ERP:ien kanssa koska ne on tärkeitä <blaah blaah> tavata teidät?
minä : Jaa, ei meillä ole oikeastaan ERP:iäkään. Me ollaan terveyspalveluyritys. Me käytetään potilastietojärjestelmiä.
reiska : No okei, voitaisiinko <blaah blaah> me siltikin tavata teidät? Me voitaisiin keksiä mitä meillä olisi tarjottavana teille?
minä : Ei, koska keskustelu ei voi oikeastaan johtaa mihinkään. Hyvää jatkoa.

Mikäköhän näissä on vikana? Luulisi että tämäkin sankari olisi ymmärtänyt ottaa selvää kohteensa muutamasta parametristä:

  1. toimiala
  2. emme käytä SAP:ia
  3. meillä on raportointijärjestelmä johon olemme tyytyväisiä

Kaikki nuo  jutut olisivat olleet löydettävissä aika helposti minuutin googlaamisella. Mutta enemmän minua jäi vaivaamaan se, että hän ei ollut selvästikään ymmärtänyt myymäänsä palvelua. Luulen tuntevani SAP:n ainakin pintapuolisesti. Uskoisin, että jos ACNE Oy on keskittynyt myymään SAP-ratkaisujen raportointipalveluita ei silloin kannata vaihtaa sanoman kärkeä melkein kesken lausetta ja vielä luulla että asiakas uskoo osaamiseenne.

Esittäisin kainon toiveen myyntijohtajille. Ennenkuin otatte yritysrekistereistä soittolistoja tietohallintojohtajille miettikää pari juttua:

  • Mitä myytte? Onko ratkaisu sellainen, että se voisi kiinnostaa.  Pelkkä ‘me tehdään raportointia’ ei lämmitä. Ihan oikeasti pitää olla jotain joka kiinnostaa.
  • Kenelle myytte? Onko asiakas sellainen, että voisi edes teoriassa olla kiinnostunut ratkaisusta? Tai että asiakkaan toimialalla voidaan yleensä käyttää tarjoamaasi ratkaisua?
  • Voiko asiakas edes teoriassa ostaa ratkaisun? Onko asiakas ostanut jo myymääsi vastaavaa palvelua? Tai tehnyt äsken sopimuksen samasta jutusta? Google on ystäväsi.
  • Millä tavalla myytte? Onko myyntikoneenne valmennettu niin, että kauppa yleensä voi syntyä? Onko sen kärki sellainen, että soittaja osaa selittää sen edes auttavasti? Tai edes tietää suunnilleen mistä puhuu?

Yleensäkin kannattaa kokeilla harjoittelua ja valmennusta. Vaikka ihan malliin ‘kokeillaans nyt jos sä vaikka soittaisit mulle’?

Ostaisitko itse ACNE Oy:n raportointipalveluita?

{ Comments are closed }